Mats Strandberg: Risteily

Aika käydä läpi Halloween-haasteeseen lukemiani kirjoja! Huomenna on viimeinen päivä lokakuuta, mikä tarkoittaa myös sitä, että tämä kuukauden kestänyt haaste tulee päätökseensä. Luin vielä eilen yhden haasteeseen valitsemani kirjan loppuun, mutta näinä kahtena viimeisenä päivänä en viitsi enää aloittaa mitään uutta. Kirjoitan myöhemmin tällä viikolla vielä koosteen haasteesta, mutta tässä postauksessa käyn läpi ensimmäisen haasteen aikana lukemani kirjaan, eli Mats Strandbergin Risteilyn, herättämiä ajatuksia.


Lähtöön on melkein tunti. Hän voisi vielä muuttaa mielensä. Hän voisi ottaa laukkunsa, vetää sen perässään koko matkan terminaalin läpi ja takaisin satamalaituria pitkin, laskeutua metroon, ajaa Centraleniin, matkustaa kotiin Enköpingiin. Hän voisi yrittää unohtaa koko idioottimaisen idean. Ehkä hän voisi joskus jopa nauraa eilisillalle, jolloin istui keittiössään eivätkä radion äänet pystyneet peittämään seinäkellon tikitystä. Hän oli juonut lasillisen riojaa liikaa ja totesi saaneensa tarpeekseen. Hän joi lasillisen lisää ja päätti tehdä asialle jotain. Tarttua hetkeen. Heittäytyä seikkailuun.

Mats Strandberg: Risteily
Alkuteos: Färjan (2015)
Suomentaja: Stella Vuoma
Kustantaja: Like (2016)
Sivumäärä: 517

Eletään marraskuun alkua ja joukko ihmisiä nousee Tukholmassa Baltic Charisma -risteilyalukseen, jonka suuntana on Turku. Syysloma-aika on jo ohi, joten laivalla on huomattavasti vähemmän juhlijoita ja lomalaisia kuin aikaisempina viikkoina, mutta se ei arjestaan irtiottoa kaipaavia matkustajia haittaa. Joukossa on muun muassa Marianne, eläkkeellä oleva osastonsihteeri, Dan Appelgren, entinen Melodifestivalen-tähti, joka on juuttunut urallaan laivan karaokeisännäksi ja Albin, kuudesluokkalainen poika, joka on lähtenyt laivalle vanhempiensa, serkkunsa Lon ja tämän äidin kanssa. Matkustajien joukossa laivaan nousee myös äiti ja poika, jotka voisivat olla kuin kuka tahansa muu matkustaja, mutta joissa kuitenkin on jotain selittämätöntä, jotain outoa ja uhkaavaa.

Kirja on jaettu lukuihin henkilöhahmojen mukaan ja aluksi henkilöiden runsas määrä vähän säikäytti, mutta lukiessa ei kuitenkaan tuntunut siltä, että hahmoja olisi liikaa. Strandbergilla on taito saada lukija myötäelämään henkilöidensä elämää, kiinnostumaan heidän valinnoistaan ja asettumaan heidän puolelleen (ja myös heitä vastaan!). Henkilöhahmot ovat tavanomaisen inhimillisiä ongelmineen, murheineen ja toiveineen, sellaisia kuin Ruotsin-laivan (tai tässä tapauksessa Suomen-laivan) matkustajien tietääkin olevan ja heidän taustojansa avataan sopivan runsaasti, mikä luo hyvän pohjan tarinalle.

Pidin siitä, miten hahmojen kokemukset alusta saakka kietoutuivat toisiinsa, ensiksi vain ohimennen sivusilmäilyillä lähtöterminaalissa tai hyttikäytävillä, mutta lopulta kokonaisvaltaisesti, kuten voikin olettaa. Plussaa myös siitä, miten keskeisten henkilöhahmojen joukkoon valittujen laivan työntekijöiden kautta avataan myös tavallisille matkustajille jokseenkin näkymättömiä risteilyaluksen puolia. Sellaisia asioita ja työskentelyn piirteitä, jotka kuuluvat laivan henkilökunnan arkeen. 

Miinusta sen sijaan tulee käännöksen pilkkuvirheistä, joita tuntui olevan paikoitellen hyvinkin runsaasti. Onneksi tälläisen asian pystyy lukiessaan melko hyvin ohittamaan. Kokonaisuudessaan Risteily on loistavaa kauhukirjallisuutta, Strandbergin kirjoitustyyli on vetävää ja sujuvaa. Tapahtumapaikkana risteilyalus on kerrassaan hyytävä: eristyksissä keskellä merta, kun kauhu leviää pitkillä käytävillä, yökerhon tanssilattialla ja suljettujen hytinovien takana... Tämä on kirja, jonka parissa nukkumaanmeno vierähtää helposti tunneilla eteenpäin. 


Helmet-lukuhaaste 2017: Yhdenpäivänromaani

Kommentit

back to top