Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaat 2017, osa 1

Osallistuin viime vuonna ensimmäistä kertaa Tampereen sarjakuvafestivaaleille, joiden yhteydessä jaetaan sarjakuva-Finlandia-palkinto. Festivaaleja edeltävällä viikolla sain päähäni lukea kaikki ehdolla olevat sarjakuvateokset, sillä halusin käydä katsomassa voittajan julistusta Tampereen yliopistolla. Tänä vuonna olin Tampere Kupliin aikaan reissussa, joten festarit jäivät valitettavasti tältä kertaa väliin, mutta päätin kuitenkin tutustua myös tämän vuoden palkintoehdokkaisiin.

Tässä ensimmäisessä osassa käyn lyhyesti läpi mietteeni kolmesta ehdolla olleesta sarjakuvasta, jotka sain ensimmäisenä luettua. Nämä ovat Pauli Kallion ja Christer Nuutisen Kramppeja ja nyrjähdyksiä - Ripa ja kadunlakaisijat, Tommi Musturin Suurin piirtein Samuel ja Petteri Tikkasen Black Peider : ITSE.


Pauli Kallio & Christer Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä - Ripa ja kadunlakaisijat
Kustantaja: Kustannusliike Hans Nissen
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 80

Kramppeja ja nyrjähdyksiä on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja sen jälkeen sitä on julkaistu useissakin lehdissä (mm. Aamulehdessä ja Suomen kuvalehdessä), joista taidan itsekin olla sarjakuvaa joskus lukenut. Sarjakuvan käsikirjoittajana on alusta lähtien häärinyt Pauli Kallio, mutta piirtäjiä on ollut vuosien aikana jo useita.


Vuonna 2016 Kramppeja ja nyrjähdyksiä -sarjakuvan päähenkilöt lähestyvät keski-ikää ja sarjakuvissa käsitellään heidän arkisia edesottamuksiaan niin perhe- kuin työelämässä. Esille nousee myös ajankohtaisia teemoja esimerkiksi eduskuntavaaleista, terrori-iskuista ja tosi-tv-ohjelmista.

Koska sarjakuva ei ollut minulle entuudestaan kovin tuttu, hahmojen sisälle pääseminen ja heihin samaistuminen ei tuntunut aluksi kovin helpolta. Kannattaisi siis ehdottomasti etsiä kirjaston hyllystä myös aikaisemmat Kramppeja ja nyrjähdyksiä -albumit ja tutustua henkilöhahmoihin ja heidän tarinaansa alusta asti! Joka tapauksessa sarjakuva on mukavaa ja nopeaa luettavaa ja tarina etenee sujuvasti yksittäisisita lyhyistä sarjakuvista toiseen. Piirrosjälki on värikästä ja omaan silmääni hyvin miellyttävää. Päähenkilöiden ajatuksia ja tunteita on siinä mielessä vaivatonta ymmärtää, että ne ovat hyvin kiinni tässä ajassa.


Helmet-lukuhaaste 2017: Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa


Tommi Musturi: Suurin piirtein Samuel
Kustantaja: Boing Being
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 160

Viime vuonna ehdolla ollut Toivon kirja oli myös Musturin kynästä, joten sarjakuvataiteilija on jo sitä kautta minulle hieman tuttu. Suurin piirtein Samuel kuitenkin poikkeaa Toivon kirjasta sillä, että se koostuu pelkistä kuvista eikä sisällä tekstiä lainkaan. Sarjakuvan piirrostyyli on selkeä, vaikka värimaailma on paikoin jopa psykedeelinen.


Suurin piirtein Samuel tuntuu melkoiselta tripiltä unimaailmassa, jossa päähenkilö, kalpea, yksisilmäinen ja haamumainen Samuel, seikkailee. Paikoitellen on vaikea ymmärtää missä nyt oikein mennään, mutta se on varmasti tarkoituskin. Sarjakuva on melko haastavaa luettavaa. Huomasin lukijana etsiväni tarinasta merkityksiä, vaikka siinä tuntuukin kaikki koko ajan nyrjähtelevän paikoiltaan. Kokonaisuudessaan Suurin piirtein Samuel on kiinnostava ja ymmärrän sen rajoja rikkovan tyylin, vaikka se ei silti ole oikein minun juttuni.


Helmet-lukuhaaste 2017: Kirjan nimessä on erisnimi


Petteri Tikkanen: Black Peider: ITSE
Kustantaja: Daada
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 192 + cd-levy

Black Peider on sarjakuvataiteilija Petteri Tikkasen alter ego ja voimahahmo, showpainijalta näyttävä, trikooasuinen, rockia rakastava ja soittava mies. Sarjakuva on ilmestynyt Rumba-lehdessä vuodesta 2011 lähtien. Black Peider : ITSE johdattaa lukijan musiikin maailmaan ja sarjakuvakirjan mukana tuleekin Black Peiderin ensimmäinen julkaistu cd-levy Singer-Songfighter.


Värimaailmaltaan vaaleanvihreä-musta sarjakuvateos koostuu omaelämäkerrallisista mietinnöistä, reportaaseista, parista haastattelusta ja ennen kaikkea monenlaisista musamaailman pohdinnoista. Ennakkoon ajattelin, että tästä sarjakuvasta ei varmaankaan tulisi mitään suosikkiani, sillä rock-musiikki-genre on itselleni sen verran vieras, enkä oikein tiennyt, miten lähestyisin sarjakuvaa. Yllätyksekseni kuitenkin pidin tästä, sillä Black Peider välittyy kirjan sivuilla hyvinkin sympaattisena, avoimena ja vilpittömänä hahmona.


Helmet-lukuhaaste 2017: Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti