Robert Kirkman: The Walking Dead - Ensimmäinen kirja


Robert Kirkman: The Walking Dead: jatkuva tarina henkiinjääneiden kohtaamista kauhuista. Ensimmäinen kirja
Alkuperäinen nimi: The Walking Dead: Book One, julkaistu alun perin Walking Dead -lehden numeroissa 1-12 vuosina 2003-2004
Kuvitus: Tony Moore, Charlie Adlard
Suomentaja: Antti Koivumäki
Kustantaja: Egmont
Julkaisuvuosi: 2012
Sivumäärä: n. 300 sivua

The Walking Dead on yksi lempi-televisiosarjoistani, joten on melkeinpä häpeällistä, että tartuin tähän sarjakuvaan vasta nyt, kun tv-sarjasta on pyörähtämässä käyntiin jo kahdeksas tuotantokausi. Puolustuksekseni on sanottava, että sarjakuvakirja on ollut aina lainassa, kun olen aiemmin yrittänyt saada sitä käsiini. Nyt onneksi tärppäsi!

Tarina lähtee liikkeelle siitä, kun pikkukaupunki Kentuckyn konstaapeli Rick Grimes herää koomasta sairaalassa ja huomaa ympäröivän kaupungin ajautuneen keskelle kaaosta. Koska sairaalassa apua ei ole enää saatavilla, hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin yrittää selviytyä omin avuin ulos sieltä ja lähteä etsimään perhettään. Hän voi vain toivoa, että hänen vaimonsa ja poikansa ylipäätään ovat yhä elossa ja turvassa ympäröivän zombie-maailmanlopun keskellä.


Minulla oli kovat odotukset tästä sarjakuvasta, mutta onnekseni voin todeta, että ne täyttyivät ja oli todella ilo lukea näin loistavaa sarjakuvaa! Sarjakuva on väritykseltään mustavalkoinen ja piirrostyyli on realistista, hyvin zombie-sarjakuvan synkkää ja osin brutaaliakin tunnelmaa tukevaa. En jäänyt kaipaamaan tähän värejä. Sarjakuvan ensimmäisen luvun piirrokset on luonnostellut Toni Moore ja toisen luvun Charlie Adlard. Lukiessani olin ilmeisesti niin tarinan imussa etten edes huomannut piirtäjän vaihtumista, vaikka nyt jälkeenpäin tarkastellessa ensimmäisen luvun piirrokset ovat tyyliltään selvästi yksityiskohtaisempia kuin toisen luvun. Tarina etenee mielestäni rakenteeltaan tasapainoisesti, sillä yllättävät tilanteet, jännittävä tunnelma ja rauhalliset kohtaukset vuorottelevat sopivassa suhteessa. Jotkin keskustelu- ja tunnelmakohtaukset hieman häiritsivät itseäni, lieneekö sitten kulttuurinen ero, että suomalaisen silmissä ne tuntuivat jonkin verran epäuskottavilta.

Nyt tekee myös mieli katsoa tv-sarjan ensimmäiset kaudet uudestaan, sillä huomasin, että yllättävän paljon alun tapahtumista on päässyt jo unohtumaan. Jouduin monesti miettimään, että meniköhän tämä tilanne tv-sarjassa juuri näin. Jonkin verran sarjakuvan ja televisioversion välillä on toki eroavuuksia niin henkilöhahmojen kuin juonenkuljetuksen suhteen. Se ei kuitenkaan häirinnyt lukukokemustani ainakaan tässä ensimmäisessä kirjassa kovin paljoa. Televisiosarjan suhteen on sanottava, että ensimmäiset kaudet ovat ylivoimaisesti parhaat. Viimeisimmät kaudet taas ovat olleet paikoitellen harmittavan heikkoja ja hieman varauksella suhtaudun nyt syksyllä alkavaan kahdeksanteenkin kauteen. Toivottavasti sarjakuvakirjat sen sijaan tarjoaisivat muissakin osissa yhtä loistavan lukukokemuksen kuin tämä ensimmäinen kirja!


Helmet-lukuhaaste 2017: Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt

0 kommenttia:

Lähetä kommentti